Maraton

Minä en tahdo kuulla puhetta Olen väsynyt sanoihin, joilla on niin helppo koreilla Tahdon vain hiukan silmänlumetta En totuuksia kuulla, niihin törmää toreilla Yö hengittää niskaan Minä alan hiljaa nimeesi hokemaan Olen jäänyt katiskaan Ja rukoilen, että saavut minut jälleen kokemaan Miksi elämä on niin pitkä maraton Alkumetreistä maaliin minun kovaa juostava on Hei niin se on Olen palanut säästöliekillä Jäänyt kaulaani myöteen seisomaan veteen Sinä sait minut puhumaan kielillä Kun sinä kaadoit maljani viiniäsi täyteen Saat minut antamaan sulle enemmän kuin maailmalta sainkaan Alan jo uskomaan, että jaksan kantaa sisälläni myös kuunmaisemaa Miksi elämä on niin pitkä maraton Alkumetreistä maaliin niin kovaa juostava on Miksi niin on Kun jokainen on niin kuin maraton Kalkkiviivoilla kaikkien pois kaikki annettava on Hei niin se on Maraton... Niin se on... Miksi elämä on niin pitkä maraton... Kovaa juostava on... Niin se on... --- Maraton - Kaija Koo